Kesäloma Roomassa

TÄMÄ TARINA VIIME SYKSYLTÄ! :)

Kesäloma koitti lopultakin näin lokakuussa ja matkustimme ukkokullan kanssa Roomaan nauttimaan historiasta, kulttuurista ja lämmöstä. Koska olen perinjuurin kissanainen, löysin myös Rooman kissakolonioista yhden, Torre Argentinan aukiolla sijaitsevan. Aukion reunalla, tien alapuolella sijaitsee kissojen parantola ja hoitola, jossa vapaaehtoiset hoitavat hylättyjä kissoja ja leikkauttavat ne. Kissoja napataan kiinni eri kolonioista ympäri Roomaa, steriloidaan ja palautetaan takaisin. Näin saadaan vähennettyä ei-toivottujen pentujen syntymistä ja edistetään kissojen terveyttä.
Hylättyjä kissoja tiloissa on vähän tilanteesta riippuen n. 100-200. Kissat steriloidaan, rokotetaan, madotetaan ja hoidetaan muista mahdollisista vammoista kuntoon. Monelle kissalle saadaan järjestettyä uusi koti, mutta osa jää asumaan tiloihin.
Monelle kissalle on hankala löytää uutta kotia, sillä osa kissoista on täysin sokeutuneita, osalla saattaa olla neurologisia ongelmia ja osa on kuuroja. Torre Argentinan kissakoloniasta voi kuitenkin etäadoptoida kissan, jolloin toiminta saa rahallista tukea ja myös vaikeasti adoptoitavat kissat saavat mahdollisuuden elää.

Tässä on toinen adoptoimistani kissoista, Polidora. <3

Pikaiset kuulumiset tällekin vuodelle

"Eletään vaan vaikka piruuttaan..." lauloi Goodman aikoinaan. Paremminkos nämä sanat voisivatkaan sopia allekirjoittaneen elämään.... Täällä ollaan, hengitetään ja elämä hymyilee, toisin kuin yli puoli vuotta sitten. Silloin käytiin totisten asioiden äärellä, mutta selvittiin voittajana. Jälkikäteen iso käsi mun pelastavalle enkelilleni. <3

Mutta sepäs sitten itsesäälistä ja riutumisesta! Kissukat on ja voivat hyvin. Kotona ei toki ole enää kuin 3 kissuutta, Cuuno Cupsuttelija, Anja the Banaani ja Pennu. Viimeksi mainittu on viimeisimmästä pentueesta oleva Nalittna Camaro (OS n 03), joka jäi "vahingossa" kotiin. Alkuperäisen suunnitelman mukaan siskonsa Vani (OS g) olisi jäänyt kasvatukseen, mutta Vani muuttikin lemmikiksi ja Pennu jäi sitten pitämään  varianttien puolta.

Pennu leikkii morsianta :D

Anja ja mamman kitara

Cuuno väsähti :)

Alkuvuoden kaikkien ikävien asioiden lisäksi jouduin hyvästelemään Suuren Rakkauteni, SP Chai-lai Akila Umayman (MAU ns), Binchu Piipalinnun. Piipasta puhuminen sattuu edelleen, ja päivääkään ei ole mennyt ettenkö miettisi kaunista Lintustani. Binchu joutui luovuttamaan taistelunsa tammikuussa ja jätti sydämeen, sekä talouteemme, niin suuren aukon ettei sitä kukaan voi täyttää. Sain pitää rakkaani 4 vuotta, se on aivan liian lyhyt aika, mutta ne vuodet olivat onnelliset. Kun Binchu sitten nukkui sylissäni pois tästä maailmasta, ei sanottu hyvästi vaan sanottiin että nähdään siellä jossain vielä uudestaan. Milloin nähdään, sen yksin taivas tietää.

Rakas Binchuni

Toinen maukulainen, Kamila (MAU ns 24) muutti entisen mieheni luokse ja näin oli jälleen yksi kissa vähemmän.

Aurinkotervehdys Kamilan tapaan

Kävin välillä asumassa pienemmässä asunnossa, ja kotikissani muuttivat entisille appivanhemmilleni. Hiirikantaa pitävät pienenä siis RW QGM Juulia (viime kauden Regional Winner!!! :D) ja SGM Rami. :)

TICA:n viime kauden tulokset toivat hymyn huulille:
SQCA FTres Anoya Tigre oli jälleen EN-alueen paras itämainen pitkäkarvakastraatti, koko TICAn 6. paras
QGC LoveOriental Cupido oli EN-alueen paras itämainen lyhytkarva värissä suklaatäplikäs
CH Nalittna Lumienkeleita oli EN-alueen 2. paras itämainen pitkäkarva aikuinen ja paras värissä musta. Koko TICAssa sijalla 14.
QGM Juulia otti ja nappasi RW-tittelin! :D
Tälle kaudelle ei ole mitään odotuksia sairauden vuoksi, käydään nyt yksi näyttely Suomessa. Alunperinhän suunnitelmissa oli mennä sekä Moskovaan, Kööpenhaminaan että johonkin Saksan näyttelyyn, mutta keskitytään nyt siihen itseensä; elämään. :)

Kissalaan on tulossa syksyllä uusi naaras, odotellaan jännityksellä pientä leidiä saapuvaksi. Sulhasiahan omissa pojissa riittää; 5 kollia, ei yhtään naarasta. Näin se kasvatus sujuu. xD Otetaan yksi askel eteen ja sitten hitaasti se toinen myöhemmin.

Muutama kuva Chevroletin uusista malleista

Nämä ipanat näkivät päivän valon 8.10. Pentueen isä on ihana CH Cleverkitty LoveMeTender (BAL d 21) ja emä Sultsinan SuhmuranSantra (OSH f 03). Nämä pennut kasvavat ystäväni ja kasvatuskaverini Jaanan luona. 

Penskat ovat siis variantteja, ja tyttöjen jatkoa onkin mietitty moneen kertaan. Onneksi aikaa on vielä. :) Suunnitelmissa olisi uuden pitkäkarvan tuonti ulkomailta, ehkä jopa kahden. Parin kasvattajan kanssa on käyty keskusteluja mahdollisista pentueista. Eli aivan heti ei ainakaan täältä toisesta paikasta ole mitään tulossa, mutta sanottakoon näin että sieltä kannattaa odottaa! ;)

Nalittna BelAir (OS f 03), 5 vko

Nalittna Camaro (OS n 03) 5 vko

Nalittna ChevyVan (OS g) 5 vko

Nalittna Impala (OS d 24 03) 5 vko

Nalittna Malibu (OS f 24 03) 5 vko

Näyttelypäivitykset kirjoittelen kunhan vain jaksan, työt ja näyttelyiden järjestäminen vie paaaaljon aikaa ja energiaa. Mutta kyllä se on niin palkitsevaa, olen saanut tosi paljon uusia ystäviä, viimeksi viime viikonloppuna Kööpenhaminan näyttelyssä. <3

Sen verran kotiasioita päivitettäköön, että Cuuno menetti boltsinsa kun jätkä päätti alkaa ruiskimaan pitkin nurkkia. Kastraattina elo on HETI tasaantunut ja Cuuno on edelleen oma ihana löllykkäpoika. Ei tullut pallien poiston jälkeen aivoja yhtään, ei, tais ne vähäisetkin kadota. xD

Cuunon tytär Pinna kasvaa hitaasti ja varmasti kohti aikuisuutta. Välissä tuntuu että onko tuo sama kissa ollenkaan; Pinna oli pieni ja pippurinen pentu, nyt niiiiiin diiva ja miu-miu kuuluu jatkuvasti jos neitiä ei jokin miellytä. Kauniille hopealeidille on suunniteltu sulhasta joskus ensi vuodelle, ehkä. Kaikki on aina avoinna viimeiseen asti, sillä eläinten oma terveys ja hyvinvointi menee kaiken edelle. Tämä todettiin Namun kohdalla muutama viikko sitten. Namuska alkoi juoksemaan tiheästi ja pillerit oli pakko kaivaa esiin. Olisin halunnut mieluummin tytön astuttaa, mutta pari ongelmaa nousi tielle, nimittäin aika ja sen puute. Joten odotetaan sopivampia tuulia ja ensi vuoden puolta.

On hiljainen kylän raitti....

Huoh....elämä on aina joskus vähän vaikeaa, toisinaan vielä vähän raskaampaa. :'( Perheemme koki kaksi menetystä lyhyen ajan sisällä, toinen odotettu, toinen ei niin odotettu. Elämä meni taas uusiin uriin ja asetti asiat jälleen raa'alla kädellään tärkeysjärjestykseen.

Liian varhain lähteneen ystävän arkun äärellä päätin, etten anna minkään estää minua elämästä sellaista elämää kuin itse haluan. Siihen kuuluvat se perhe, jonka kanssa haluan olla tekemisissä, autot, jotka ovat jääneet liian kauan taustalle. Ystävät, joita en ole tavannut tarpeeksi usein. Tietenkin siihen kuuluvat kissat ja koirat, mutta pienemmässä määrin. En jaksa eläinharrastajien kähinöitä ja kiukutteluja ja turhia valituksia mitättömistä asioista, miksi pitäisi? Jos se sopii jollekin ja energiansa haluaa käyttää märehtimällä mitä meidän kissalassa tapahtuu ja jää tapahtumatta, niin toivottavasti se elämä tyydyttää.

Mitä nyt sitten tapahtuu? Pistän kasvatuksen tauolle, piste. Sijoituskissoista jo 2 on siirtynyt sijoituskotien omistukseen ja toivon mukaan myös muut pääsevät mahdollisimman pian myös paperilla sijoituskotien lopulliseen hallintaan. Pentuja ei ole tulossa, rakasta karvakorvapoikaani Cuunoa saa käyttää kasvatukseen jos joku haluaa, mutta muuten ei kasvatustoimintaa meillä ole vähään aikaan.

Jatkan kuitenkin näyttelyissä käymistä ja TICAssa on menossa piiiitkä tie tuomarioppilaaksi. Huhheijaa, siitä ei kuitenkaan oteta paineita, vaan hiljaa hyvä tulee. :)

Loppuun kerrottakoon ilouutinen, Anja Bansku Banaani (FTres Anoya Tigre) on ensimmäinen suomalainen itämainen pitkäkarva, joka on saavuttanut TICAssa tittelin SGCA (Supreme Grand Champion Alter).

Pohjoinen TICA-näyttely ja ERY-SYD

Nyt se on sitten vedetty kunnialla läpi. Ensimmäinen pohjoinen TICA-näyttely nimittäin. Allekirjoittanut toimi näyttelypäällikkönä, entrynä, master clerkinä, roudarina, tuomariemäntänä ja itse asiassa kaikkena muunakin. :D Mutta en valita! Itse tiesin mihin lähdin ja se kannatti. Meillä oli pieni ja mukava näyttely kahtena päivänä Kokkolan Urheilutalolla rennossa ilmapiirissä ja hyväntuulisten ihmisten ja kissojen kanssa.
Oli niiiiiiiin ihanaa nähdä kaikkia tuttuja taas pitkästä aikaa ja tietenkin nämä ihanat kissarouvat ja -herrat aiemmista näyttelyistä, kuin myös uudet tuttavuudet. Vähän harmitti kun en ehtinyt enempää palluttelemaan Uuden-Seelannin ihmettä Mokoa. Mutta sainpas olla jakamassa Mokolle palkintoa näyttelyn parhaiden palkitsemistilaisuudessa. ;)

Paljon oli mukana uusia ihmisiä ja ekakertalaisia kissoja. Todella mukavaa oli, että moni ensikertalainen sai heti käydä pokkaamassa upealle kissalleen BOB palkinnon. Onnea siis Maria ja Misu, Annukka ja Fauni, Marjaana, Osmo ja Haakon! Kaikki kolme leidiä olivat ekaa kertaa ticailemassa, samoin olivat kissansa.

Omaa laumaa piti edustaa yksi jos toinenkin, mutta kappas! Auto oli niin täynnä tavaraa ettei kissoja sopinut mukaan! XD Lauantaina mukana oli Cuuno, Anja, Kurre ja Juulia. Haakon oli siis Marjaanan mukana tullut Torniosta kokeilemaan ticailua. Sunnuntaina laumaa karsittiin vielä Juulialla, jottei olisi liian kiirusta ja Juulia on kuitenkin vanha rouva joten yksi päivä riitti hänelle. <3

Hyvin meillä meni, Cuuno oli BOB 2 aikuinen ja Haakon BOB 1 pentu. Hiemanko päheetä! Haakon voitti kaikki muut kehät, paitsi Thomasin AB kehän sunnuntaina; pentu oli 2. Cuunokin voitti yhden AB-kehän ja allekirjoittanut tuumas leukansa siinä kohtaa kyllä pudottaa. :D Bonuksena huippunäyttelyyn oli Thomasin pitämä klerkkikoulu, joka on nyt sitten virallisesti suoritettu ja kohta TICAn toimisto saa paksun nipun postia. ;)

Ja sitten ERY:n kuulumiset. Hyvinkäällä oli siis Ery-Sydin näyttely samaan aikaan ja Sara oli siellä yhteishuoltajuuslapsemme Ljuba Lupukan kanssa. Ljuba oli lauantaina TP ja voitti sitten paneelin ratkaisevalla tuomariäänellä. Hiemanko oon polleana! Sunnuntai oli sitten vielä parempi; Lupukka jälleen TP ja voitto molemmilla äänillä! 3 näyttelyä, 3 kertaa BIS. Ei huono olleenkaan. :) Seuraavana on vuorossa Tallinnan Felixin näyttely ja nyt täytyy sanoa että kyllä pikkuisen tutisee puntti. Saas nähdä miten tytön käy siellä.