Vuosi kului ja ikävä on aina välissä kova, suru on helpottanut, mutta aina hetkittäin tulee ikävä kaikkein rakkainta. Pohdiskelin kauan että voisinko koskaan ottaa toista savumauta kotiini. Ajatuskin tuntui liian raskaalta, näkisin siinä kissassa kuitenkin Binchun.
Kasvattajillakaan ei kyllä ollut savumaukuja tarjolla, jotka olisivat sopineet myös kasvatukseen. Binchun kasvattajalla Annikalla oli kuitenkin pentue tulossa ja juttelimme että jos harkitsisin hopeamauta. Pentueen isä on sijoituskissani Kamilan tyttären (Lilja, syntyi meillä) poika, isänisä on tuontikissani Eemi ja emä on Binchun täysveljen tytär, joten tässä yhdistelmässä olisi "omia" kissoja.
Sitten koitti 25.1. ja sain viestin: "kolme pentua syntynyt, joista yksi tyttö on SAVU". Sydän pomppi kerran jos toisenkin pelkästä ajatuksesta. Heti vastasin että se varataan mulle! Aika näyttäisi olisiko tyttö kasvatuskelpoinen ja sen mukaan määräytyisi pennun tarkoitus, olisiko se vain lemmikki minulle vai mahdollisesti myös kasvatusnaaras. Ja se iso kysymys, pystyisinkö ottamaan toista mauta.
Aika kului, pennut kasvoivat ja näin kuvissa pikkumaun, samanlaisen kuin Binchu oli joskus. Päätin sitten lähteä katsomaan pentuja Vaasaan kun ne olivat tarpeeksi isoja.
Perillä vastaan hyöri Weera, pentujen emä ja kolme pikkuista riiviötä. Mustasavu pakoili aluksi ja leikitin hopeapentuja, jotka olivat aivan upeita! Lopulta sain mustasavun syliiini ja se ei ollut yhtään Binchun näköinen. Siis sillä tavalla, että se olisi nostanut ikävää. Voi riemu ja ratto kun pentujen kanssa sain melskata ja muistin kuinka ihania maupennut olivat kotonakin.
Hiukan tuli ikävä olo, kun Binchun emä katseli minua kiipeilypuusta, silmät olivat täysin samanlaiset, ilme samanlainen. Ja kun Khety vielä komensi Weeraa, oli äänikin samanlainen kuin Binchulla. <3
Vaasassa käydessä päätös vahvistui ja pikkumau tulisi asumaan meille. Auto-ongelmien vuoksi en päässytkään sovitusti lähtemään pentua noutamaan, vaan kaverini toi Pallun Vaasasta kotiin.
Ja mikä pentu se onkaan! Maailman reippain, rakastavin, pussailevin ja mukana olevin pentu. Rakastaa kaikkea ja kaikkia. Joten neljännen kerran saan lausua suuret, sydämestä kumpuavat, kiitokset Chai-lai kissalan Annikalle ja Jennylle!!!
Alla siis Chai-lai Khayriyah Palluqtuq, Pallu Pallero
 |
| Savulapsi <3 |
 |
| Aristokraattinen Pallu |
 |
| Ainoa kuva jonka sain otettua Vaasassa vauhtihirviöstä |
 |
| Iski väsy |
